Köynnökset

Laji-

kuvaukset

ACONITUM    HEMSLEYANUM         Köynnösukonhattu    Ranunculaceae

2-3 m, ruohovartinen köynnös. Sormijakoiset lehdet puhkeavat aikaisin keväällä. Tumman viininpunaiset kukat elo-lokakuussa. Runsas ja pitkä kukinta. Talvenkestävä, harvinainen. Au-Pv. Kiina. I-?

ACTINIDIA    ARGUTA         Japaninlaikkuköynnös    Actinidiaceae

3-4 m, "Minikiwi", muistuttaa kiinanlaikkuköynnöstä, mutta lehdet täysin vihreät ja hedelmät isommat (1-1.5 cm). Kaksikotinen. Au-Pv.  Japani. I-? 

ACTINIDIA    KOLOMIKTA         Kiinanlaikkuköynnös    Actinidiaceae

3-5 m, voimakaskasvuinen, näyttävä köynnös.  Yleensä kaksikotinen. Hedekasvien lehdet valkolaikkuiset, myöhemmin vaaleanpunalaikkuiset. Tuoksuvat, valkoiset kukat touko-kesäkuussa. Syötävät, pienet kiwihedelmät. Au-Pv.  Itä-Aasia III(IV)

AMPELOPSIS    ACONITIFOLIA         Hopeaviinit    Vitaceae

2-3 m, erittäin harvinainen laji.  Koristeelliset, syvähalkoiset lehdet kuten ukonhatuilla (Aconitum). Valkoiset kukat elokuussa, oranssit näyttävät marjat loppusyksyllä. Au. Kiina (I-?) 

AMPELOPSIS    BREVIPEDUNCULATA         Hopeaviinit    Vitaceae

2-3 m, nopeakasvuinen, kolmihalkoiset lehdet muistuttavat viiniköynnöstä (Vitis). Vihertävät kukat. Näyttävät sinertävät marjat loppusyksyllä. Au. Suojaisa, lämmin kasvupaikka.  Itä-Aasia (I-?)

AMPELOPSIS    BREVIPEDUNCULATA    var. MAXIMOWICZII    Hopeaviinit    Vitaceae

Kuten A. brevipedunculata, mutta lehdet koristeellisen syvähalkoiset. Au. Itä-Aasia (I-?) 

AMPELOPSIS    MEGALOPHYLLA         Hopeaviinit    Vitaceae

 2-3 m. erittäin harvinainen köynnös. Päätepariset lehdet, loistavanpunainen syysväri. Tumman purppuran väriset marjat loppusyksyllä. Au  Läpäisevä, tuore maa ja suojaisa kasvupaikka. Länsi-Kiina (I)

ARISTOLOCHIA    MACROPHYLLA         Lännenpiippuköynnös    Aristolochiaceae

2-4 m, eksoottisen näköinen köynnös. Suuret herttamaiset lehdet. Erikoiset piippumaiset kukat. Reheväkasvuinen, peittävä. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen maa. Itäinen Pohjois-Amerikka I-IV. 

ARISTOLOCHIA    MANSHURIENSIS          Idänpiippuköynnös    Aristolochiaceae

2-4 m, muistuttaa lännenpiippuköynnöstä. Versot ja lehdet valkonukkaisia, kukat vihreänkeltaisia, piippumaisia. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen maa. Kiina, Korea, Venäjän kaukoitä. I-IV

BRYONIA    ALBA         Mustakoiranköynnös    Cucurbitaceae

2-5 m, ruohovartinen köynnös. Nopeakasvuinen. Sormiiuskaiset lehdet, keltaiset kukat. Marjat aluksi vihreät, myöhemmin mustat. Myrkyllinen, vanha lääkekasvi. Au-Pv, Kuiva-Tuore, runsasravinteinen maa. Eurooppa, Keski-Aasia.

CELASTRUS    ORBICULATUS         Japaninkelasköynnös    Celastraceae

5-8 m, yleinen, voimakaskasvuinen köynnös. Kiiltävät, pyöreät lehdet. Koristeelliset keltaiset kotahedelmät jotka avautuvat paljastaen oranssin siemenen. Hedelmät säilyvät pitkälle syksyyn. Keltainen syysväri. Au-Pv. Japani. I-IV

CELASTRUS    ROSTHORNIANUS         Kelasköynnökset    Celastraceae

5-7 m, harvinainen, Suomessa kokeilematon laji. Oranssit hedelmät. Runsassatoinen. Tärkeä lääkekasvi Kiinassa, kuorta ja lehtiä käytetty myös tuholaistorjuntaan. Au.  Lämmin ja suojaisa kasvupaikka. Kiina (I-?)

CELASTRUS    SCANDENS         Amerikankelasköynnös    Celastraceae

4-5 m, yleinen, voimakaskasvuinen laji. Muistuttaa japaninkelasköynnöstä. Au-Pv. Itäinen P-Amerikka.  I-III(IV)

CLEMATIS    ALPINA         Alppikärhö    Ranunculaceae

3-5 m, Atragene-ryhmä. Aikaisimmin kukkiva kärhöji. Kellomaiset, vaaleansiniset nuokkuvat kukat touko-kesäkuussa. Koristeelliset lenninhaivenilliset  pähkylähedelmät syksyllä. Helppo ja runsaskukkainen laji. Au-Pv. Eurooppa. I-V(VI)

CLEMATIS    ALPINA-ryhmä    'CYANEA'    Tarha-alppikärhöt    Ranunculaceae

3-4 m, alppikärhölajike. Puolikerrotut,  sinivioletit kukat touko-kesäkuussa. Au-Pv. I-V

CLEMATIS    CHIISANENSIS         Pagodikärhö    Ranunculaceae

2-3 m, harvinainen. Atragene-ryhmä. Vaaleankeltaiset, nuokkuvat kellomaiset kukat kesäkuussa. Voi kukkia toistamiseen myöhemmin kesällä. Au-Pv. E-Korea.  I-?

CLEMATIS    COLUMBIANA         "Kalliovuortenkärhö"    Ranunculaceae

1-2 m, Atragene-ryhmä. Nuokkuvat kellomaiset violetit kukat kesäkuussa. Au-Pv. Läntinen Pohjois-Amerikka. I-?

CLEMATIS    CRISPA         Isoviinikärhö    Ranunculaceae

1-3 m, Viorna-ryhmä. Violetinsiniset kellomaiset kukat heinäkuussa. Au-Pv.  P-Amerikka. I-?

CLEMATIS    FUSCA         Kamtshatkankärhö    Ranunculaceae

70-80 cm, Viorna-sektion laji, perennamainen. Viehättävät, suklaanruskeat kellomaiset kukat kesä-syyskuussa. Au-Pv. Itä-Aasia  I-?

CLEMATIS    IANTHINA          "Violettiruukkukärhö"    Ranunculaceae

2-3 m, erittäin harvinainen. Tummanvioletit ruukkumaiset kukat, joissa valkoinen sisus. Kukkii syyskesällä. Au. Itä-Aasia. I-?

CLEMATIS    INTRICATA         Mongoliankeltakärhö    Ranunculaceae

1-3 m, harvinainen Tangutica-ryhmän laji. Vaaleankeltaiset tai vihertävät, nuokkuvat kukat heinäkuussa. Au. Kiina. I-?

CLEMATIS    JAPONICA         Kärhöt    Ranunculaceae

2-3 m, Bebaenthera-sektio. Ruskehtavan tummanpunaiset, nuokkuvat  ruukkumaiset kukat kesä-heinäkuussa. Au-Pv. Japani. I-?

CLEMATIS    KOREANA         Koreankärhö    Ranunculaceae

2-2.5 m, Atragene-ryhmä. Violetit tai punaruskeat kellomaiset kukat, harvoin keltaiset. Kukan sisusta vihertävä. Kukkii touko-kesäkuussa. Au-Pv. Itä-Aasia. I-?

CLEMATIS    KOREANA FRAGRANS-ryhmä    CATULLUS'  (syn. 'Brunette')    "Tarhatuoksukoreankärhöt"    Ranunculaceae

2.5-3 m. Tuoksuvat, kellomaiset kukat ovat nuokkuvia ja väriltään ruskehtavanvioletteja. Kukkii touko-kesäkuussa. Ruotsalainen lajike  (M.Johnson). Au. I-?

CLEMATIS    KOREANA FRAGRANS-ryhmä    'COLUMELLA'    "Tarhatuoksukoreankärhöt"    Ranunculaceae

2-3 m. Tuoksuvat, valkoreunaiset,  purppuran-tummanpinkin väriset suuret kellokukat. Kukkii kesäkuussa. Ruotsalainen jaloste (M.Johnson). Au. I-?

CLEMATIS    KOREANA FRAGRANS-ryhmä    'PROPERTIUS'    "Tarhatuoksukoreankärhöt"    Ranunculaceae

2-2.5 m. Voimakastuoksuiset, isot puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Kukkii kesäkuussa. Ruotsalainen lajike (M.Johnson) Au.  I-? 

CLEMATIS    LIGUSTICIFOLIA         Huntukärhö    Ranunculaceae

4-6 m. Voimakaskasvuinen, Clematis-sektion laji. Tuoksuvat valkoiset kukat loppukesällä. Runsaskukkainen. Au. Läntinen P-Amerikka. I-?

CLEMATIS    MACROPETALA         Kruunukärhö    Ranunculaceae

2-3 m. Atragene-ryhmä. Laventelinsiniset, puolikerrotut kellokukat kesä-heinäkuussa. Au-Pv. Kiina, Venäjä. I-III(IV)

CLEMATIS    MANDSHURICA         Mantshuriankärhö    Ranunculaceae

1-2.5 m. Flammula-ryhmä. Perennamainen, erittäin runsaskukkainen laji. Valkoiset tähtimäiset kukat heinä-elokuussa. Au-Pv. Mantsuria. I-VI

CLEMATIS    OCHOTENSIS         Ohotankärhö    Ranunculaceae

2-2.5 m. Atragene-ryhmä. Vaaleanvioletit/sinivioletit, nuokkuvat kukat. Kukkii touko-kesäkuussa. Au-Pv. Itä-Aasia. I-? (IV) 

CLEMATIS    SERRATIFOLIA         Tuoksukeltakärhö    Ranunculaceae

2-4 m. Tangutica-ryhmä. vaaleankeltaiset kukat, jotka tuoksuvat vahvasti sitruunalle. Kukkii loppukesällä. Näyttävä laji. Au. Läpäisevä maa. Itä-Aasia. I-?

CLEMATIS    SIBIRICA         Siperiankärhö    Ranunculaceae

2-4  m. Atragene-ryhmä. (C. Alpina ssp. sibirica). Luonnonvarainen mutta erittäin harvinainen Suomessa. Valkoiset nuokkuvat kellomaiset kukat touko-kesäkuussa. Helppo ja kaunis laji. Pv, tuore maa. Euroopan itä- ja pohjoisosat, Venäjä, Kiina.  I-VI. 

CLEMATIS    TANGUTICA         Kiinankärhö    Ranunculaceae

2-5 m. Tangutica-ryhmä. Kirkkaankeltaiset, nuokkuvat kellomaiset kukat. Kukkii pitkään kesä-heinäkuussa. Koristeelliset pähkylähedelmät. Au-Pv, läpäisevä maa. Sietää hyvin kuivuutta. Kiina, Tiibet, Mongolia, Intia. I-V

CLEMATIS    TIBETANA         Tiibetinkeltakärhö    Ranunculaceae

2-5 m. Tangutica-ryhmä. Vaaleankeltaiset kellomaiset, nuokkuvat kukat elo-syyskuussa. Au, läpäisevä maa, ei siedä talvimärkyyttä. Tiibet, Länsi-Kiina, P-Intia, Nepal. I-?

CLEMATIS    VIRGINIANA         Virginiankärhö    Ranunculaceae

3-6 m. Clematis-alasuvun laji. Voimakaskasvuinen, myöhään kukkiva laji. Valkoiset tai kermanvalkoiset  tähtimäiset kukat syys-lokakuussa. Au. I-?

CODONOPSIS    USSURIENSIS (lanceolata)         Idänpeikonkello    Campanulaceae

1-2.5 m. Köynnöstävä perenna. Vihreänkeltaiset, nuokkuvat kellokukat, sisäpuolelta kirjavia. Kukkii heinä-elokuussa. Juuret syötäviä, Tärkeä lääkekasvi Kiinassa. Pv, läpäisevä humusmaa, ei menesty savessa. Itä-Aasia. I-V

HEDERA    HELIX    v. BALTICA "TURKU"    Vironmuratti, "turunmuratti"    Araliaceae

1-6 m. Ikivihreä köynnös. Kiipeää ilmajuurilla. Kolmihalkoiset, tummanvihreät lehdet. Suomessa talvehtii parhaiten maanpeittokasvina. Turun kanta on lisätty kasvullisesti  jo vuosikymmeniä talvehtineesta yksilöstä. Pv-Va. Eurooppa (Luonnonvarainen Baltiassa) I-?

HEDERA    HELIX    v. BALTICA  cw    Vironmuratti    Araliaceae

Kuten em. Kestävä luonnonkanta Viron Saarenmaalta. 

HYDRANGEA    ANOMALA    ssp. PETIOLARIS    Köynnöshortensia    Hydrangeaceae

3-10 m. Erittäin näyttävä, itsekiipeävä köynnös. Koristeellinen tummanvihreä lehdistö, Valkoiset, kookkaat kukinnot, joissa neuvottomia laitakukkia. Kukinta heinäkuussa, mutta vanhat kukinnot koristavat köynnöstä loppusyksyyn asti. Pv-Va, Suojaisa kasvupaikka. Tuore, vähäkalkkinen ja runsasravinteinen maa. Ei siedä kuivuutta. Itä-Venäjä, Japani, Korea, Taiwan I-III.

LONICERA    CILIOSA         Oranssiköynnöskuusama    Caprifoliaceae

2-5 m. Harvoin viljelty laji. Näyttävä ja pitkä kukinta. Oranssit torvimaiset kukat (2-4 cm) heinäkuussa. Oranssinpunaiset, syötävät hedelmät. Soikeat lehdet, ylin lehtipari kasvanut yhteen pyöreäksi levyksi. Au, tuore, runsasravinteinen maa. Läntinen P-Amerikka. I-?

LONICERA    DIOICA         Kevätköynnöskuusama    Caprifoliaceae

3-4 m. Kestävin köynnöskuusamista. Kellanpunaiset kukat kesä-heinäkuussa. Au-Pv, Tuore, runsasravinteinen maa. P-Amerikka. I-V. 

LONICERA    x TELLMANNIANA         Kultaköynnöskuusama    Caprifoliaceae

3-4 m. Oranssinkeltaiset, torvimaiset kukat kesä-heinäkuussa. Näyttävä. Au, läpäisevä, tuore maa. Risteymälajike. I-II. 

MENISPERMUM    CANADENSE         Kanadankilpikierto    Menispermaceae

2-3 m. Nopeakasvuinen, peittävä köynnös. Kilpimäiset, 3-5 -halkoiset lehdet. Vaatimattomat vihreät röyhykukinnot. Sinimustat hedelmät. Au-Va. Itäinen P-Amerikka. I-IV(V)

MENISPERMUM    DAURICUM         Aasiankilpikierto    Menispermaceae

2-3 m. Muistuttaa M. canadense -lajia. Au-Va. Itä-Aasia I-IV(V)

PARTHENOCISSUS    TRICUSPIDATA         Raatihuoneviini    Vitaceae

8-10 m. Kaunein villiviineistä, Harvinainen Suomessa. Talvenarka. Nopeakasvuinen. Kookkaat kolmihalkoiset lehdet. Kiipeää imukärhillä. Syysväri loistavan punainen. pienet sinimustat hedelmät. Au, suojaisa, lämmin seinusta. Itä-Aasia (I) 

PERIPLOCA    GRAECA dbt         Kreikansilkkisarvi    Asclepiadaceae

3-? m. Harvinainen, eteläinen köynnös. Talvenarka. Kookkat, nahkamaiset lehdet. Tiilenpunaiset, samettimaiset kukat kesä-heinäkuussa. Näyttävät palkohedelmät. Au, suojaisa, lämmin seinusta, läpäisevä maa. Kaakkois-Eurooppa, Vähä-Aasia (I)

PERIPLOCA    SEPIUM dbt         Silkkisarvet    Asclepiadaceae

3-? m. Muistuttaa Periploca graeca -lajia. Purppuranväriset kukinnot. Käytetään kiinalaisessa lääketieteessä. Kiina. (I)

ROSA                          KÖYNNÖSRUUSUT

Ks. erillinen Ruusu-lista.

SCHISANDRA    CHINENSIS         Palsamiköynnös    Schisandraceae

2-4 m. Harvinainen, mutta suositeltava hyötyköynnös. Kaksikotinen. Valkoiset tai roosat, tuoksuvat kukinnot touko-kesäkuussa. Loistavanpunaiset marjat isoissa tertuissa elo-syyskuussa. Marjat ovat syötäviä, runsashappoisia ja erittäin terveellisiä, sisältäen mm. runsaasti C-vitamiinia. Vaikuttavat piristävästi. Au-Pv, tuore ja runsasravinteinen maa. Itä-Aasia. I-III

SINOFRANCHETIA    CHINENSIS         Lardizabalaceae

2-? m. Erittäin harvinainen kiinalainen köynnös. Talvenarka. Nuokkuvat, valkoiset kukat kesällä. Näyttävät sinertävänvihreät rypälemäiset hedelmät. Kiina. (I)

SMILAX    HERBACEA         Sarsaparillat    Smilacaceae

1-3 m. Ruohovartinen köynnös. Näyttävä lehdistö. Vihreät vahvantuoksuiset kukat kesä-heinäkuussa, Tummansiniset marjat (1cm) tertuissa. Nuoria versoja voidaan käyttää parsan tapaan. Marjat ovat myös syötäviä. Au-Pv, tuore humusmaa. Itäinen P-Amerikka.  I-?

SOLANUM    DULCAMARA         Punakoiso    Solanaceae

1-2 m, tuettuna korkeampikin. Puuvartinen köynnös. Luonnonvarainen Suomessa. Siniset tähtimäiset kukat kesä-elokuussa. Kauniit loistavanpunaiset marjat. Myrkyllinen. Au. Eurooppa, Aasia. I-VI.

TRIPTERYGIUM    REGELII         Siipiköynnös    Celastraceae

1-4 m, puuvartinen köynnös. Harvinainen, mutta kaunis ja kestävä laji. Menestynyt hyvin Oulussa asti. Kermanvalkoiset huiskilokukinnot heinäkuussa. Koristeelliset siipimäiset hedelmät. Au. Korea, Japani. I-?

VITIS    AMURENSIS         Amurinviini    Vitaceae

4-8 m, reheväkasvuinen köynnös. Erittäin kestävä. Syötävät violetit rypäleet, sopii viininvalmistukseen. Näyttävä loistavanpunainen syysväritys. Au, tuore ja runsasravinteinen (hieta)maa. Itä-Aasia I-III(IV)

VITIS    RIPARIA         Törmäviini    Vitaceae

2-5 m, reheväkasvuinen köynnös. Hyvin peittävä. Pienet, tummanvioletit happamat rypäleet. Au, tuore ja runsasravinteinen (hieta)maa. Itäinen P-Amerikka I-III

WISTERIA    FLORIBUNDA         "Japaninsinisade"    Fabaceae

2-6 m, Köynnöksistä kauneimpia, mutta  talvenarka. Pidetään kestävämpänä kuin kiinalaista W.sinensis-lajia. Koristeelliset parilehdykkäiset lehdet (10-30 cm). Nuokkuvat, tuoksuvat sinivioletit kukkatertut 20-50 cm pituisia. Kukinta alkaa kesäkuun alussa ja kestää pitkään. Au, suojaisa. lämmin seinusta, läpäisevä maa. Leikataan voimakkaasti keväällä, vaatii talvisuojauksen. Japani (I)