ABIES                              PIHDAT eli JALOKUUSET          

Keskikokoisia tai suuria ikivihreitä havupuita. Latvus säännöllisen kartiomainen. Neulaset litteitä, tavallisesti pehmeitä. Runko sileä, kävyt pystyasennossa latvassa. Nuorena hallanarkoja, vaativat suojapuustoa. Au-Pv, tuore, keskiravinteinen, humuspitoinen. Pohjois-Amerikka, Aasia, Eurooppa.   

                     

ABIES    ALBA         Saksanpihta    Pinaceae

10-15 m. Latvus leveän kartiomainen. Kaunismuotoinen, tiheä ja säännöllinen. Kiiltävät, kampamaiset neulaset. Talvenarka sisämaassa. Suojainen kasvupaikka. Keski- ja Etelä-Eurooppa. (I) 

                     

ABIES    BALSAMEA         Palsamipihta    Pinaceae

10-20 m. Kapeahkon kartiomainen latvus. Neulasissa miellyttävä palsamin tuoksu. Kestävä ja nopeakasvuinen. Käytetään myös leikkohavuna ja joulukuusiviljelyssä. Itäinen P-Amerikka. I-VIII 

                     

ABIES    CONCOLOR         Harmaapihta    Pinaceae

10-20 m. Yksi koristeellisimmista pihdoista. Pitkät, kaartuvat sinivihreät neulaset, latvus leveän kartiomainen. Menestyy avoimellakin paikalla, vaatii runsaasti valoa. Läntinen P-Amerikka. I-III(IV-V)

                     

ABIES    FRASERI         Virginianpihta    Pinaceae

10-15 m. Palsamipihtaa (A.balsamea) muistuttava laji Appalakkien vuoristosta. Tuuhea ja säännöllinen latvus. Suosittu joulukuusilaji Yhdysvalloissa (Fraser fir). I-?

                     

ABIES    HOLOPHYLLA         Ussurinpihta    Pinaceae

10-20 m. Leveän kartiomainen latvus, lähes vaakasuorat oksat. Neulaset kookkaita ja teräviä. Erittäin koristeellinen, eroaa muista pihtalajeista. Itä-Aasia. I-II(III).

                     

ABIES    HOMOLEPIS         Nikonpihta    Pinaceae

5-15 m. Leveän kartiomainen latvus, tiheä ja säännöllinen, lähes vaakasuorat oksat. Kaunismuotoinen, talvenarka laji. Japani (I-II)

                     

ABIES    KOREANA         Koreanpihta    Pinaceae

5-15 m. Leveän kartiomainen. Pieni- ja hidaskasvuinen, säännöllisen tiheä. Kauniit siniset kävyt jo nuorena. Neulaset alta hopeiset. Suosittu, sopii pieneenkin pihaan. Korea. I-V

                     

ABIES    KOREANA    'SILBERLOCKE'    Koreanpihdat    Pinaceae

Pieni pensas, 1-3 m. Pallomainen, kääpiökasvuinen. Neulaset ylöspäin kaartuneita, antaen hopeanvärisen vaikutelman. Tekee runsaasti sinisiä käpyjä. I-? 

                     

ABIES    LASIOCARPA         Lännenpihta    Pinaceae

8-16 m. Kapean kartiomainen, tiheä latvus, harmaanvihreät neulaset. Vaatii runsaasti valoa. Suosittu joulupuuviljelyssä. Läntinen-P-Amerikka. I-VI.

                     

ABIES    NEPHROLEPIS         Ohotanpihta    Pinaceae

8-15 m. Kapean kartiomainen latvus. Nopeakasvuinen, tuuhea. Muistuttaa siperianpihtaa (A.sibirica). Talvenkestävä, mutta harvoin viljelty. Saattaa menestyä Pohjois-Suomessa asti. Koillis-Aasia. I-III-?

                     

ABIES    NORDMANNIANA    ssp. EQUI-TROJANI    "Troijanpihta"    Pinaceae

5-15 m. Leveän kartiomainen ja tiheä. Koristeellinen, pitkäneulasinen laji. Kaukasianpihdan (A.nordmanniana) alalaji. Talvenarka. Menestynyt kohtalaisesti Mustilan arboretumissa. Länsi-Turkki, Syyria. (I)

                     

ABIES    SIBIRICA         Siperianpihta    Pinaceae

15-30 m. Latvus kynttilämäisen pitkä ja kapea, tiheäoksainen. Suomen yleisin pihtalaji,  talvenkestävä Lappia myöten.  (I) II-VI(VIII)

                     

ABIES    VEITCHII         Japaninpihta    Pinaceae

CEPHALOTAXUS    HARRINGTONIA    v. NANA    "kääpiöjapaninrypälekuusi"    Taxaceae

Puu, meillä pieni pensas. Kaksikotinen. Syötävät, makeat (2-3 cm) "marjakävyt".  Japanissa viljellään marjakasvina. Harvinainen. Sietää syvää varjoa. Talvenarka kokeilukasvi. Pv-Va, tuore ja keskiravinteinen, suojaisa kasvupaikka. Japani. (I). 

                     

CHAMAECYPARIS    PISIFERA         Hernesypressi    Cupressaceae

5-10 m puu. Rungon kuori punaruskea, säikeinen. Suomumaiset, kirkkaanvihreät lehdet joiden alapinta valkokuvioinen. Hidaskasvuinen. Harvoin viljelty erikoisuus. Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen, multava. Japani. I-II(III).

                     

CHAMAECYPARIS    PISIFERA    'BOULEVARD'    Hernesypressit    Cupressaceae

EPHEDRA    EQUISITINA         Efedrat    Ephedraceae

1 m, pysty tai osittain lamoava, sinivihreät oksat, punaiset marjakävyt (n. 1 cm)  lehtihankoissa. Viljely kuten em. laji. Venäjä, Keski-Aasia.  I-?  

                     

EPHEDRA    SINICA         Efedrat    Ephedraceae

GINKGO    BILOBA         Neidonhiuspuu    Ginkgoaceae

4-10 m kesävihanta puu. Suomessa usein pensasmainen. Erikoinen, kuuluu paljassiemenisiin. Kaksikotinen. Lehdet vaaleanvihreät, viuhkamaiset ja  halkihaaraiset, vaaleankeltainen syysväri. Vihreät, pyöreät luumumaiset hedelmät. Elävä fossiili, jota kasvoi maapallolla jo dinosaurusten aikaan. Au, tuore, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka. Kiina. Talvenarka. (I). 

                     

JUNIPERUS    KATAJAT               

Pienikokoisia havupuita tai pensaita. Lehdet neulasmaisia tai suomumaisia, runko harmaa, kuori usein suikaleina hilseilevä. Hidaskasvuisia, vaativat runsaasti valoa. Au, kuiva-tuore, niukka-keskiravinteinen, läpäisevä. 67 lajia ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. 

                     

JUNIPERUS    COMMUNIS    'SUECICA'    Pylväskataja    Cupressaceae

3-5 m pensas. Tavallisen kotikatajan tiivis ja pilarimainen muoto. Lisätty kasvullisesti. I-V

                     

JUNIPERUS    SABINA    'ROCKERY GEM'    Rohtokatajat    Cupressaceae

0.5 m pensas. Tuuhea ja leveä, osittain lamoava kasvutapa. I-III

                     

JUNIPERUS    SCOPULORUM         Kalliovuortenkataja    Cupressaceae

Puu, Suomessa pensas. Kapean kartiomainen. Vihreä-sinivihreä, suomumainen lehdistö. Läntinen P-Amerikka. I-? 

                     

JUNIPERUS    SCOPULORUM    'BLUE ARROW'    Kalliovuortenkatajat    Cupressaceae

2-3 m pensas. Pystykasvuinen, kapean pilarimainen. Sinertävänvihreät neulaset. I-?

                     

JUNIPERUS    VIRGINIANA         Kynäkataja    Cupressaceae

LARIX                          LEHTIKUUSET               

Isokasvuisia, kesävihreitä puita. Nopeakasvuisia. Vaativat avoimen, valoisan kasvupaikan. Vuosiversoissa neulaset kierteisesti, vanhemmissa versoissa lyhythaaroissa monilehtisinä kimppuina. Au, tuore ja keskiravinteinen, multava. Pohjois-Amerikka, Keski-Eurooppa, Aasia. 

                     

LARIX    DECIDUA         Euroopanlehtikuusi    Pinaceae

15-30 m. Latvus leveän kartiomainen. Uloimmat oksahaarat riippuvia. Yleinen kulttuuriympäristöjen puu. Eurooppa (Alpit, Karpaatit). I-VI 

                     

LARIX    KAEMPFERI         Japaninlehtikuusi    Pinaceae

15-30 m. Latvus leveän kartiomainen. Oksat lähes vaakasuorassa, neulaset sinertävänvihreitä. Kävyt ruusumaisia, 2-3 cm. Ehkä kaunein lehtikuusilaji. Japani. I-III.

                     

LARIX    LARICINA         Kanadanlehtikuusi    Pinaceae

10-20 m. Suomessa pienempi. Harvoin viljelty. Latvus kapean kartiomainen. Neulaset vaalean sinivihreitä. Kirkkaankeltainen syysväritys. Kävyt pieniä (1-2cm) punaisia, myöhemmin ruskeita. Pohjois-Amerikka. I-III-?

                     

LARIX    LYALLII         Lyallinlehtikuusi    Pinaceae

10-25 m puu, Suomessa pienempi. Harvoin viljelty. Kapean kartiomainen latvus. Oksat lähes vaakatasossa. Neulaset vaalean sinivihreitä, syksyllä kullankeltaisia. Läntinen P-Amerikka. I-IV-?

                     

LARIX    OCCIDENTALIS         Lännenlehtikuusi    Pinaceae

20-30 m. Suomessa pienempi. Latvus kapean kartiomainen. Oksat lähes vaakatasossa, loivasti ylöskaartuvia. Neulaset vaaleanvihreitä. Au, tuore, keskiravinteinen maa. Läntinen P-Amerikka. I-III-? 

                     

LARIX    PRINCIPIS-RUPPRECHTII         Prinssinlehtikuusi    Pinaceae

15-20 m. Leveälatvuksinen. Oksat vaakatasossa. Dahurianlehtikuusen muunnos (L. gmelinii var. principis-rupprechtii). Vuosiversot kellertäviä-oranssinruskeita. Isot kävyt kuten euroopanlehtikuusella. Kiina, Korea, Itä-Venäjä. I-IV

                     

LARIX    SIBIRICA         Siperianlehtikuusi    Pinaceae

METASEQUOIA    GLYBTOSTROBOIDES         Kiinanpunapuu    Taxodiaceae

Kiinassa jopa 45 m korkea kesävihreä puu. Suomessa talvenarka pieni puu.  Leveän pylväsmäinen latvus. Kirkkaanvihreä, siro lehdistö. Punaruskea, hilseilevä runko. Ikivanha havupuu, jota luultiin sukupuuttoon kuolleksi, kunnes se löydettiin uudelleen Kiinasta vuonna 1944. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. Vaatii hyvin pitkän kasvukauden. Keski-Kiina (I)

                     

MICROBIOTA    DECUSSATA         Tuivio    Cupressaceae

Pieni lamoava pensas, 30-50 cm. Suomumaiset lehdet kesällä vihreitä, talvella punertavia. Suosittu. Nopeakasvuinen, kaunis maanpeittopensas. Au-Pv, tuore, keskiravinteinen. Itä-Venäjä. I-VI.  

                     

PICEA    KUUSET               

Isokasvuisia ikivihreitä puita. Latvus kartiomainen. Oksahaarat säännöllisinä kiehkuroina. Neulaset kierteisesti, teräväkärkisiä. Kävyt riippuvia. Au-Pv, tuore-kostea, keskiravinteinen, multava. 35 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 

                     

PICEA    ABIES         Kuusi    Pinaceae

30-45 m. Metsäkuusi kasvaa luontaisena koko Suomessa. Kuusesta tavataan monia erilaisia kasvumuotoja. Eurooppa, Venäjä.  I-VIII

                     

PICEA    ABIES    'NIDIFORMIS'    Pesäkuusi    Pinaceae

0.8-1 m pensas, metsäkuusen erikoismuoto. Leveän pallomainen kasvutapa, hidaskasvuinen.  I-IV.

                     

PICEA    ASPERATA         Kiinankuusi    Pinaceae

10-20 m puu. Kapean kartiomainen latvus. Neulaset sinivihreitä. Harvoin viljelty, kestävin kiinalaisista kuusista. Vaatii runsaasti valoa ja ravinteikasta maata. Arka keväthalloille.  Länsi-Kiina. (I-III)                    

                     

PICEA    ENGELMANNII         Engelmanninkuusi    Pinaceae

10-20 m. Latvus kapean kartiomainen. Neulaset harmaanvihreitä. Lajista löytyy sinivihreitä ja hopeanvärisiä muotoja. Voidaan käyttää kuten okakuusta (P. pungens). Läntinen P-Amerikka. I-VI.

                     

PICEA    GLAUCA         Valkokuusi    Pinaceae

10-25 m. Kapean kartiomainen latvus. Sinivihreät neulaset, alapinnalta sinertävänvalkoisia. Neulaset tuoksuvat murskattessa mustaherukalle. Pohjois-Amerikka. I-VII.

                     

PICEA    GLAUCA    'CONICA'    Kartiovalkokuusi    Pinaceae

1.5-2 m pensas. Valkokuusen suosittu kääpiömuoto. Tiheä, kartiomainen kasvutapa, pehmeät vihreät neulaset. Arka kevätauringon paahteelle. I-III.

                     

PICEA    GLEHNII         Glehninkuusi    Pinaceae

5-20 m puu. Kapean kartiomainen latvus. Neulaset lyhyet, syvänvihreät, alapinnoilta valkoiset. Runko harmaanruskea, syväuurteinen, kuori hilseilevä. Itä-Aasia. I-III

                     

PICEA    JEZOENSIS         Ajaninkuusi    Pinaceae

15-20 m puu. Leveän kartiomainen. Koristeellinen, harvoin viljelty kuusilaji. Neulaset kiiltävän tummanvihreitä, alta sinertävänvalkoisia. Itä-Aasia I-III.

                     

PICEA    JEZOENSIS    v. KOMAROVII    Ajaninkuuset    Pinaceae

Kuten peruslaji, mutta vuosiversot kellertävät ja kävyt pienemmät. P-Korea, I-Kiina.  I-III.

                     

PICEA    KORAIENSIS         Koreankuusi    Pinaceae

10-30 m puu. Leveän kartiomainen latvus. Neulaset sinertävänvihreitä. Kestävä, mutta harvoin viljelty.  Itä-Aasia. I-III(IV)

                     

PICEA    MARIANA         Mustakuusi    Pinaceae

8-15 m puu. Latvus hyvin kapea ja tiheä. Kaunismuotoinen, neulaset sinivihreitä. Pienet kävyt tiheinä ryppäinä, säilyvät useita vuosia puussa. Menestyy Lapissa asti, arvostettu joulukuusiviljelyssä. Pohjois-Amerikka. I-VIII. 

                     

PICEA    OMORIKA         Serbiankuusi    Pinaceae

10-30 m puu. Latvus kapean kartiomainen ja tuuhea. Kauneimpia kuusista. Nopeakasvuinen. Neulaset alapinnoiltaan hopeanvalkoisia. Arvostettu myös metsäpuuna ja joulukuusiviljelyssä. Bosnia. I-V.

                     

PICEA    ORIENTALIS         Kuuset    Pinaceae

10-30 m puu. Kapean kartiomainen latvus.  Lyhyet, tummanvihreät neulaset. Muistuttaa metsäkuusta (P.abies). Turkki, Kaukasus. I-? 

                     

PICEA    PUNGENS         Okakuusi    Pinaceae

5-15 m puu. Latvus kapean kartiomainen. Neulaset sinivihreitä-harmaanvihreitä, teräväkärkisiä. Hopean ja sinertävänväriset muodot ovat yleisiä koristepuita. Vaatii runsaasti valoa, ei siedä varjostusta. I-VI. 

                     

PICEA    PUNGENS     f. GLAUCA    Hopeakuusi    Pinaceae

Okakuusen hopeansävyinen muoto. Valittu siementaimien joukosta. 

                     

PICEA    RUBENS         Punakuusi    Pinaceae

10-35 m puu. Kapean kartiomainen. Tiheäkasvuinen. Vihreät neulaset, oranssinruskeat versot. Itäinen P-Amerikka.  I-III

                     

PICEA    SITCHENSIS         Sitkankuusi    Pinaceae

Suomessa pienehkö puu, 5-15 m. Leveän kartiomainen latvus. Jäykät, terävät neulaset sinivihreitä, alta sinertävän valkoisia. Kotiseudullaan kaikkein korkein kuusilaji (50-70 m). Maailman kolmanneksi korkein havupuu. Hyvin pitkäikäinen. Mereisen ilmaston laji, viihtyy parhaiten etelärannikolla. Läntinen P-Amerikka. I(II). 

                     

PINUS    MÄNNYT               

Isokokoisia ikivihreitä puita, joukossa muutama pensas. Latvus leveän kartiomainen, oksat säännöllisinä kiehkuroina. Pitkät, kovat neulaset pareittain tai viisittäin kimpuissa lyhythaaroissa. Vaativat runsaasti valoa. Au, niukka-keskiravinteinen, läpäisevä. n. 115 lajia, pohjoinen pallonpuolisko.

                     

PINUS    BANKSIANA         Banksinmänty    Pinaceae

10-25 m. Kapeahko latvus. Oksat lähes vaakasuorassa. Kiertyneet neulaset kahden kimpuissa. Kävyt oksan suuntaisia, säilyvät useita vuosia avautumatta. Koristeellinen ja kestävä. I-IV(V). P-Amerikka.

                     

PINUS    BUNGEANA         "Laikkukaarnamänty"    Pinaceae

5-15 m. Leveän kartiomainen, usein monirunkoinen. Pitkäneulasinen. Kaarna hilseilee mosaiikkimaisesti. Hyvin koristeellinen. Harmaa runko jossa valkoisia laikkuja. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. (I).

                     

PINUS    CEMBRA         Sembramänty    Pinaceae

(siperiansembra) 10-20 m. Leveän kartiomainen latvus, tuuhea ja säännöllinen. Pitkät (8-12cm) neulaset viiden kimpuissa. Kävyt suuria ja tynnyrimäisiä. Siemeniä (n. 1 cm) käytetään ravinnoksi Venäjällä. Yleinen Suomessa, vanhimpia koristepuitamme. Venäjä, Kiina. (I)II-VII

                     

PINUS    MUGO         Vuorimänty    Pinaceae

1-3 m pensas, monirunkoinen, tuuhea. Yleinen koristekasvi Suomessa. Keski- ja Etelä-Eurooppa. I-VII

                     

PINUS    PEUCE         Makedonianmänty    Pinaceae

10-30 m, leveän kartiomainen. Oksakulmat lähes vaakasuorat. Runko tummanruskea, syväuurteinen. Pitkät (7-10 cm) neulaset viiden kimpuissa. Kävyt kookkaita (8-15 cm) ja  riippuvia. Kaunis ja nopeakasvuinen laji, jota voidaan käyttää sembramännyn sijasta. Viihtyy karullakin paikalla. Etelä-Eurooppa, Balkanin niemimaa.  I-IV(V). 

                     

PINUS    PONDEROSA         Keltamänty    Pinaceae

10-15 m. Leveän kartiomainen. Eksoottisen näköinen mänty. Erittän pitkät neulaset (jopa 25 cm) kolmen kimpuissa. Nuorena lähes mustarunkoinen, vanhemmiten kanelinruskea. Menestynyt lupaavasti Etelä-Suomessa. Läntinen P-Amerikka. I-(III)

                     

PINUS    PUMILA         Pensassembra    Pinaceae

Pensas. 0.5-3 m korkea. Leveäkasvuinen. Sinivihreät neulaset viiden kimpuissa. Kaunis, harvoin viljelty laji, jota voisi käyttää vuorimännyn (P. mugo) sijasta. Ei siedä varjostusta. Itä-Venäjä, Kiina, Japani, Korea. I-VI. 

                     

PINUS    PUMILA    'GLAUCA'    Pensassembrat    Pinaceae

Sinertäväneulasinen muoto. Kasvullisesti lisätty lajike. 

                     

PINUS    RESINOSA         Amerikanpunamänty    Pinaceae

15-30 m. Latvus leveän kartiomainen, tuuhea. Koristeellinen, harvoin viljelty laji. Pitkät (12-18 cm) neulaset kahden kimpuissa. Kaarna punertava, hilseilevä. Itäinen P-Amerikka. I-III-?

                     

PINUS    STROBUS         Strobusmänty    Pinaceae

10-30 m. Leveälatvuksinen. Neulaset pitkiä, sinivihreitä, kävyt pitkiä ja kapeita. Kaunis ja talvenkestävä laji. Altis tervasrosolle. I-III.

                     

PINUS    SYLVESTRIS         Mänty    Pinaceae

15-30 m. Luonnonvarainen metsämänty, yleinen koko Suomessa. Au, kuiva-tuore, niukka-keskiravinteinen. Eurooppa, Venäjä, Vähä-Aasia. I-VIII. 

                     

PLATYCLADUS    ORIENTALIS         Idäntuija    Cupressaceae

PSEUDOLARIX    KAEMPFERI         Kultalehtikuusi    Pinaceae

Kesävihreä puu. Latvus avoimen kartiomainen. Oksat lähes vaakatasossa. Versojen kärjet nuokkuvia. Neulaset vaaleanvihreitä, alta sinivihreitä. Syysväri kullankeltainen. Arvostettu, elegantti havupuu. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Au, tuore, läpäisevä, keskiravinteinen, suojainen kasvupaikka. Itä-Kiina. (I).

                     

PSEUDOTSUGA    MENZIESII         Douglaskuusi    Pinaceae

SCIADOPITYS    VERTICILLATA          Varjostinkuusi    Sciadopityaceae

Pieni puu, usein pensasmainen. Leveän pyöreä, tuuhea latvus. Kookkaat (5-12 cm) tummanvihreät neulaset 20-30 neulasen kimpuissa. Eksoottisen näköinen. Uhanalainen elävä fossiili, yli 200 milj. vuoden takaa. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt hyvin Uppsalassa. Pv, tuore, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka. Japani. (I)

                     

TAXUS    CUSPIDATA         Japaninmarjakuusi    Taxaceae

1-5 m pensas. Latvus leveän kartiomainen, tummanvihreät, kiiltävät neulaset. Punaiset marjakävyt. Myrkyllinen. Yleinen, sietää tarvittaessa voimakasta leikkausta, soveltuu aitakasviksi. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, multava. I-V.

                     

TAXUS    x MEDIA    'HICKSII'    Kartiomarjakuusi    Taxaceae

2-4 m pensas. Leveän kartiomainen-pylväsmäinen. Tiheä kasvutapa. Muutoin kuten japaninmarjakuusi.  I-III.

                     

THUJA                              TUIJAT               

Ainavihantia puita tai pensaita. Lehdet litteitä, suomumaisia, tuoksuvia. Runko punaruskea, kuori ohut ja hilseilevä. Pv-Va, tuore-kostea. 5 lajia, joista kaksi Pohjois-Amerikassa ja loput Itä-Aasiassa.

                     

THUJA    KORAIENSIS         Koreantuija    Cupressaceae

2-8(10) m pensas tai pikkupuu. Latvus leveä. Suomumainen, tummanvihreä lehdistö, alapinnalta valkoinen. Koristeellinen, pienikasvuinen tuijalaji, jota tulisi käyttää yleisemmin. P-korea, Kiina. I-III(IV).

                     

THUJA    OCCIDENTALIS         Kanadantuija    Cupressaceae

5-15 m puu. Leveä latvus. Suomumainen, tummanvihreä lehdistö. Kaunismuotoinen, pitkään Suomessa viljelty laji. Lajista on olemassa monia viljelymuotoja. Itäinen P-Amerikka. I-V.  

                     

THUJA    OCCIDENTALIS    'SMARAGD'    Timanttituija    Cupressaceae

2-3 m pensas. Säännöllisen kartiomainen, tuuhea latvus, kirkkaanvihreä. I-IV.

                     

THUJA    STANDISHII         Japanintuija    Cupressaceae

5-15 m puu. Leveän kartiomainen latvus, komea laji. Muistuttaa suuresti jättituijaa (T.plicata). Oksat kauniisti alaskaartuvia, Suomumainen tummanvihreä lehdistö, alapinnalta valkoinen. Suojaisa kasvupaikka. Japani. I-?

                     

TSUGA                        HEMLOKIT               

Keskikokoisia tai pieniä ikivihreitä puita tai pensaita. Latva ja versojen kärjet nuokkuvia. Pv-Va, suojaisa kasvupaikka, tuore, keskiravinteinen. Sietävät syvääkin varjoa. 9 lajia, joista neljä Pohjois-Amerikasta ja loput Itä-Aasiasta.

                     

TSUGA    CANADENSIS         Kanadanhemlokki    Pinaceae

5-15 m puu. Leveän kartiomainen, pitkät, koristeellisesti nuokkuvat oksat ja latvus. Itäinen P-Amerikka. I-II(III).

                     

TSUGA    CANADENSIS    'JEDDELOH'    Pikkukanadanhemlokki    Pinaceae

Pieni pensas, 0.5-1 m. Tiheä, pesämäinen kasvutapa, hidaskasvuinen.  I-II(III)

                     

TSUGA    DIVERSIFOLIA         Japaninhemlokki    Pinaceae

5-10 m pensasmainen puu. Latvus leveän kartiomainen, versojen kärjet ja latva nuokkuvia. Tummanvihreät neulaset alapinnoiltaan valkoisia. Suojaisa kasvupaikka. I-II(III) 

                     

TSUGA    HETEROPHYLLA         Lännenhemlokki    Pinaceae

10-30 m puu. Latvus kapean kartiomainen, oksat lähes vaakatasossa, versojen kärjet nuokkuvia. Neulaset alta vaaleanharmaita. Luumunmuotoiset, pienet (2 cm) kävyt. I-III

                     

TSUGA    MERTENSIANA         Vuorihemlokki    Pinaceae

Pieni puu, 5-10 m. Kapean kartiomainen, nuokkuvaversoinen. Sinivihreät neulaset. Harvinainen, eroaa ulkonäöltään muista hemlokeista.  I-II(III)